Palveluyritykset toimivat yhä vahvemmin yhteisöissä. Nämä ekosysteemit kehittyvät markkinoiden imussa vastaamaan loppukäyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Yhteiskehittäminen, co-creation tai syvällinen yhteistyö, lean-menetelmät ja palvelumuotoilu korostuvat nopeatempoisessa ympäristössä.
Informaatioteknologia yhdistää ekosysteemejä ja pitää niitä koossa. Kehitystä ohjaa reaaliaikainen tieto, jonka määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Liiketoimintamallien kehitys seuraa markkinaa ja teknologista kehitystä, ja iteroiva palvelumuotoilu ohjaa arvontuotantoa. Itseasiointi ja palvelutarjooman monimuotoistuminen lisäävät palvelullistumista. Tässä ympäristössä ei selviydy vahvin tai viisain vaan se, joka kykenee jatkuvasti muuntautumaan markkinan mukana, ja digiajassa jokainen yhtiö on IT-yhtiö.
” Tässä ympäristössä ei selviydy vahvin tai viisain vaan se, joka kykenee jatkuvasti muuntautumaan markkinan mukana, ja digiajassa jokainen yhtiö on IT-yhtiö.” Seppo Kuula
Ekosysteemissä on yleensä vahva alustatoimittaja, jonka ympärille jatkuva palvelunkehitys rakentuu. Tunnettuja esimerkkejä ovat Apple, Facebook, Google, Amazon ja Alibaba, mutta sama ajattelu yleistyy pienempien yritysten yhteenliittymissä. Yhtiöt integroivat resurssejaan yhteisessä arvontuotannossa.
Muuttunut liiketoimintaympäristö vaatii muuttunutta liiketoimintalogiikkaa: teollistumisen ajan tuotelähtöinen logiikka ei palvele yhteiskehitystä. Palveluiden kehittämisessä on kuitenkin jämähdetty vanhoihin malleihin, joiden mukaan yritys kehittää tuotteen, vie sen markkinoille ja toivoo saavansa kauppaa. Tämä logiikka ei toimi palveluissa – tuotteita myydään, mutta palveluita ostetaan. Ihmiset ja yritykset hankkivat palveluita, joita he aidosti tarvitsevat. Palveluntarjoajan on oltava mahdollistaja, ei alihankkija.
Murrokseen voidaan vastata yhdistämällä lean-ajattelu palveluorientoituneeseen liiketoimintalogiikkaan. Kyky vastata digiajan ajamaan jatkuvaan muutokseen edellyttää palveluyhtiöltä sekä palveluorientoitunutta että iteratiivista toimintamallia, jossa arvo tuotetaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Suomi on hyvin koulutettu ja digitaalisesti kehittynyt yhteiskunta, jolla on kaikki edellytykset menestyä osana globaaleja ekosysteemejä, jopa alustatoimijana. Yliopistojen, VTT:n, Business Finlandin ja yritysten tulisikin yhdistää voimansa uudenlaisen palveluorientoituneen ja globaaliin asiakastarpeeseen sovitetun palvelualustan kehittämiseen. Tässä tarvitaan liiketoimintamallien jatkuvaa kehittämistä, arvotarjooman yhteensovittamista sekä uudenlaista johtamista, missä omistajien, hallituksen ja operatiivisen johdon luottamus organisaatioonsa ja läpinäkyvyys tekemiseen on saumatonta. Näin voimme edesauttaa suomalaista palveluliiketoimintaa ja -vientiä kehittymään siihen suuntaan, mitä muutostrendit edellyttävät.
Enfon toimitusjohtaja Seppo Kuula väitteli 20.5.2020.
Hänen väitöskirjansa ”Continuous co-creation of knowledge-intensive business services” on luettavissa Oulun yliopiston verkkosivuilla