Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kootaan parasta aikaa rahoitusta, jolla perustetaan Suomen ensimmäinen brändiprofessuuri. 300000 euron tuki yrityksiltä ja järjestöiltä mahdollistaisi brändiprofessuurin perustamisen viideksi vuodeksi.
Suomalaisessa liiketoiminnassa uskotaan, että hyvä tuote myy itse itsensä. Brändin rakentaminen on nähty hyvin pinnallisena toimintona – pyrkimyksenä saada jokin asia näyttämään paremmalta kuin se oikeasti on. Mutta brändi on muutakin kuin pelkkä logo tai massiivinen markkinointikampanja. Se on merkittävä keino luoda arvokertymää.
Suomalaisten ja erityisesti oululaisten yritysten vahvuus on perinteisesti ollut teknologiaosaamisessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Pelkkä teknologia itsessään harvoin kuitenkaan tuottaa arvoa vaan sen ympärille tulee rakentaa myös kiinnostava ja houkutteleva brändi. Valitettavan usein oululainen ja suomalainen teknologia menee ulkomaisten vahvojen brändien raaka-aineeksi. Suomalaiset brändit eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, emmekä ole onnistuneet luomaan kansainvälisesti vahvoja tai kestäviä brändejä, toisin kuin muut Pohjoismaat.
Markkinointi-investointien vaikutusta Suomen kasvuun ja menestykseen tutkineen laajamittaisen ”Siksi markkinointia” -hankkeen loppuraportissa todetaan, että suomalaisia brändejä ei ole yhtään maailman 500 arvokkaimman brändin listalla (2016). Pohjoismaisia brändejä listalta löytyy 13. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka Suomesta tulee maailman parasta teknologiaa ja lähes 90% maailman aikuisväestöstä käyttää teknologiaa joka on kehitetty täällä.
Brändien merkitys kansantaloudelle on merkittävä. Pohjoismaiden arvokkaimpien brändien arvoksi on laskettu yhteensä 115 miljardia euroa. Suomalaisten brändien osuus tästä on vain 9 miljardia siinä missä ruotsalaisten brändien osuus on yli 60 miljardia. Summa vastaa yli neljäsosaa koko Suomen bruttokansantuotteesta.
Kansainvälinen menestys vaatii erottautumista muista. Kansainvälistyminen on puolestaan monen suomalaisen yrityksen elinehto, sillä kotimaan markkina ei yksinkertaisesti riitä kaupalliseen kannattavuuteen, saati menestykseen. Vahvan brändiosaamisen ja kulttuurin kehittäminen mahdollistaisi suomalaisten teknologioiden ja tuotekehityksen arvon moninkertaistamisen.
Oulussa on viimeisen 6 vuoden aikana syntynyt yli 500 startup-yritystä, joista osa on potentiaalisia oman segmenttinsä vahvoja, myös globaalisti kilpailukykyisiä tulevaisuuden tuote- ja palvelutaloja. Erityisesti pk- ja start-up yritykset kokevat brändäämisen kuitenkin erityisen haasteellisena, sillä heillä ole siihen vaadittavaa osaamista, resursseja ja tukea saatavilla.
Suomesta puuttuu osaamisen lisäksi brändien luomisen historia ja kulttuuri. Osaamisen kehittyminen vaatii, että brändin tieteellinen asema yhteiskunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan. Näin on tehty myös Ruotsissa ja Tanskassa, joista noita top-100 brändejäkin löytyy.
Oulun yliopiston pitkäjänteinen ja voimakas panostus teknologiaosaamisen kehittämiseen yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa on Oulun teknologiaosaamisen perusta ja nostanut Oulun Euroopan piilaaksoksi. Mikäli haluamme, että tulevaisuudessa alueeltamme syntyy teknologian lisäksi myös globaaleja menestysbrändejä, brändiosaamiseen kehittämiseen tulee panostaa sekä yrityksissä että yliopistoissa. Panostamalla brändiosaamiseen viimeistään tänään, voimme muuttaa merkittävästi alueemme yritysten sekä koko Suomen menestymisen mahdollisuuksia koko ajan kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Lahjoitusasioissa voi olla yhteydessä yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekkaan, sakari.jussi-pekka[at]oulu.fi p. 0294 48 4026
KTT, Minna Törmälä, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
EMBA, KM, Janne Mustonen, Business Oulu