Paljon onnea Executive MBA

27.6.2019

Paljon onnea Executive MBA

Johanna Bluemink, Johtaja, EMBA, Oulun yliopisto
Kirjoitus on lyhennelmä EMBA-ohjelman 30-vuotisjuhlissa pidetystä alumnipuheenvuorosta

 

Minulla on ilo tuoda Oulun yliopiston tervehdys kolmekymppisiä juhlivalle liikkeenjohdon koulutukselle. Yliopiston juhliessa tänä vuonna kuusikymppisiä, elämmekin suurta juhlavuotta ja ilmassa on tänään todellista kevätjuhlan tuntua. Onhan juhannusaattoon enää neljä yötä ja vehreän luonnon tuoksu huumaa aistimme. Me ihmiset, jotka olemme Risto Rasan runon sanoin, koko talven huoneilmassa kuivuneet, tarvitsemme vain palan vanhaa raapaisupintaa lehahtaaksemme. Sytymme ensimmäisellä tikulla.

Jos palaamme ensin kuudenkymmenen vuoden taakse Oulun yliopiston perustamisvaiheisiin, voimme varmasti hyvin eläytyä Oulun yliopistoseuran aktiivien mielenliikkeisiin. Pohjoiseen suomeen tarvittaisiin yliopisto, jota toisen maailman sodan jälkeisessä Suomessa perusteltiin mm. Pohjois-Pohjanmaan sivistystarpeilla ja pohjoisen Suomen taloudellisella nousulla. Kun presidentti Kekkonen vuonna 58 allekirjoitti lain Oulun yliopistosta, oli se asiaa ajaneelle Oulun korkeakouluseuralle lähes 40-vuotisen työn huipennus. Oli saatu lupaus tutkimukselle ja sivistykselle ja tutkimukseen pohjautuvalle koulutukselle. Näiden myötä saataisiin vahvaa vaikuttavuutta pohjoisen Suomen elinkeinoelämään niin uuden työvoiman kuin kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä.

Oulun yliopisto on kuudenkymmenen vuoden aikana kasvanut kansainväliseksi monitieteiseksi tiedeyliopistoksi, jonka tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Kuulumme maailman mittakaavassa ja rankingeissa yliopistojen kolmen prosentin kärkeen ja osallistumme strategiamme mukaisesti suurten globaalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillamme. Tarjoamme Suomen mittakaavassa ainutlaatuisia aineyhdistelmiä uusille opiskelijoillemme, sillä olemme ainoa yliopisto, jossa voi opiskella sekä ihmistieteitä, lääketieteitä ja teknologiaa. Yhteensä meillä on kahdeksan eri tiedekuntaa ja tänä päivänä täällä voi opiskella käytännössä kaikkea muuta paitsi lakia ja taidetta. Tutkimuksen monitieteisyyden tukemiseksi toimintaa on organisoitu viiteen eri fokusalueeseen, joita ovat Digitaaliset ratkaisut, Ihmiset muuttuvassa maailmassa, ympäristömuutos ja kestävyys sekä elinikäinen terveys.

Lisäksi on tärkeä mainita, että kansainvälisyys on yliopistollemme elinehto ja toiminnan laadun tärkeä komponentti. Oulun yliopiston 13000 opiskelijan joukossa on tänä päivänä peräti 90:n eri kansallisuuden edustajia ja 3000:sta henkilöstön jäsenestä noin neljäsosa on muualta kuin Suomesta kotoisin. On varsin loogista, että tutkimusaineistot, infrastruktuurit ja julkaisut nousevat korkeammalle tasolle, kun niitä yksin tekemisen sijaan työstetään yhdessä kansainvälisissä verkostoissa juuri tiettyjen aihealueiden huippujen kanssa.

Tämä kaikki, Oulun yliopisto kokonaisuudessaan on se alusta ja konteksti, missä liikkeenjohdon koulutus elää ja hengittää, koska osaamista ei kultivoida tyhjiössä. Jokaisella embalaisella on sekä koulutuksensa aikana, että sen jälkeen alumnina mahdollisuus osallistua laajasti yliopiston toimintaan ja tarjontaan. Ja sitä me todella toivommekin, sillä tarvitsemme teitä kumppaniksemme ja mukaan yliopistoyhteistyöhön, mikä meillä tunnetaan nimellä yritysyhteistyö ja työelämärelevanssi. Yliopiston näkökulmasta tämän päivän sankari, ylemmän liikkeenjohdon koulutus on ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin. Se on nimittäin erinomainen esimerkki täydennyskoulutustoiminnasta, jota on toki tehty jo kauan, mutta jolle on saatu nyt vahvin mahdollinen mandaatti, nimittäin uusittu yliopistolaki, jota on muokattu juuri ns. jatkuvan oppimisen osalta. Lain mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja tehtäviään hoitaessaan tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa toiminnan vaikuttavuuden edistämiseksi.

Juuri jatkuvan oppiminen on tässä se sanapari, joka on ollut viime aikoina monien mielessä ministeriöissä ja yliopistoissa. Ministeriön ohjaus on kannustanut yliopistoja miettimään, miten tutkinto-opetuksen osia voidaan mm. tarjota avoimen yliopiston kautta työelämässä oleville ja miten erillisiä täydennyskoulutuskokonaisuuksia kehitetään edelleen. Koska yliopistojen uudessa rahoitusmallissa jatkuva oppiminen näkyy viiden prosentin painoarvolla, ponnistelemme täällä yliopistolla nyt monella rintamalla koulutustoiminnan kehittämisessä ja yritysyhteistyön lisäämisessä jo aiemmin valmistuneiden ja työelämässä olevien kouluttamiseksi.

Executive MBA -koulutus kuuluikin alussa yliopistorakenteessa täydennyskoulutustoiminnan piiriin, mutta siirtyi sitten kauppakorkeakoulun yhteyteen saaden vahvemman sisällöllisen tuen. Tätä voidaan pitää erinomaisena ratkaisuna koulutuksen kehittämiselle, koska Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu on systemaattisesti kehittänyt toimintaansa kansainvälisisin standardein saaden kauppakorkeakoulujen laatuleiman, eli AACSB akkreditointileiman tänä keväänä jo toistamiseen. Niin ikään kauppakorkeakoulua katsotaan usein sisäisesti hyvänä esimerkkinä Oulun yliopiston koulutuksen ja kansainvälistymisen kehittämisessä.

Omaa tarinaa kertoessaan ihmisillä on tapana koostaa järkevä ja koherentti kertomus työurastaan. Se on tärkeää myös ihmisen mielekkyydenkokemuksen kannalta. EMBA-koulutus on todennäköisesti meidän monen kohdalla ollut keskeisessä roolissa tukemassa meitä uuden ammatti-identiteetin työstämisessä eri uravaiheissa. Polkumme asiantuntijasta esimieheksi ja johtajaksi vaatii meiltä kaikilta sisäistä työtä oman identiteetin ja toimintatapojen kanssa. Vuosien ponnistelu opiskelussa ja oppimisessa on syvässä mielessä ihmisen persoonallisten ominaisuuksien, erityisesti ajattelun ja henkisen kasvun ainutlaatuista prosessia. Ei ole kyse vain liiketaloudellisten ja johtamisen faktapohjaisesta opiskelusta vaan ehkäpä ennen kaikkea siitä, mitä ajatuksia ja kimmokkeita nämä sisällöt saavat meissä yksilönä ja tiimeinä aikaan. Liikkeenjohdon koulutusten sisältö on pääpiirteissään sama eri puolilla maailmaa tarjottavissa ohjelmissa. Erot syntyvätkin juuri opiskelukavereissa. Keiden kanssa sinulla on ilo ollut tutustua ja jatkaa yhteistyötä opintojen jälkeenkin? Itsellä, kun opinnot hieman venähtivät, sain tutustua useampiinkin ihmisiin, yrityksiin ja organisaatioihin ja pääsin monen eri porukan mukaan eri vaiheissa opintojani. No, tämä ei liene suositus, mutta jotenkinhan sitä tosiaan on sekä itselleen että muille selitettävä omaa tarinaansa mielekkäästi.

Uskon, että verkostot ovat yksi avain EMBA-ohjelman keskeiseen antiin, nimittäin taitoon katsoa asioita eri näkökulmista. Kasvatustieteessä tätä kutsutaan perspektiivinottotaidoksi, eli kyvyksi astua toisen saappaisiin eri tilanteissa. Luin tässä keväällä emban facebook-ryhmän päivityksen Ranskasta EMLYON kurssiviikolta, jossa todettiin, että iso osa ihmisistä katsoo koko elämän samasta näkökulmasta, jolloin maailmankuva on usein varjoisa ja epäselvä. Ajatelkaa mikä rikkaus, että saamme nähdä maailmaa niin eri näkökulmista ja tätä kautta pyrkiä lisäämään niin yhteisymmärrystä kuin yhteistyötä organisaatioiden sisällä ja välillä. Tämän taidon ja sen myötä, että tutustumme yhä uusiin ihmisiin, tulee usein sitten myös vastuu, vastuullisemmat työtehtävät, roolit hallituksissa ja eri yhteiskunnan areenoilla. Pääsy tiedon ja päätöksenteon käytäntöihin ja keskusteluihin saa meitä näkemään asioita ennakolta ja tekee vastuusta entistä painavampaa. Omalla kohdallani olen saanut kokeilla siipiäni tänä keväänä kehitysjohtajan sijaisuudessa osana yliopiston johtoryhmää ja lisäksi olen saanut työskennellä Osuuskauppa Arinan hallituksen jäsenenä nyt parin vuoden ajan. Yhteistä eri toimintaympäristöille on gloobali kilpailutilanne, jossa olemme niin yliopistona, EMBA-ohjelmana ja S-ryhmässä. Ote ei saa herpaantua, jos ja kun haluamme pärjätä. Ei ole maakuntasarjaa. Kouluttautuminen, juuri se jatkuva oppiminen ei palvele pelkästään sivistystehtävää, vaan auttaa meitä pärjäämään nyt ja jatkossa yrityksinä, organisaatioina ja kestävämpänä maailmana. Se antaa mahdollisuuksia sattumille ja toisaalta tietoisille uudelleenvalinnoille. Ja tilaa sillekin kysymykselle, että kuka minä olen tänä päivänä ja mihin olen menossa.

Oulun yliopiston puolesta toivotan nyt kaikille riemullista kevätjuhlaa ja tuon myös rehtorimme terveiset ja kiitokset tärkeästä työstä EMBA-koulutuksen parissa. Jatketaan oppimista ja nautitaan myös kesästä. Mainitsin alussa Risto Rasan runon ja luen sen vielä kokonaisuudessaan tähän loppuun:

Olen koko talven
huoneilmassa
kuivunut.

Kevät tarvitsee
vain pari osmankäämiä
ja variksen
kuin palan vanhaa raapaisupintaa
lehahtamaan
kaislikosta –

sytyn ensimmäisellä tikulla.

Rasa, Risto (2013). Tuhat purjetta. Kootut runot.