”Elin lapsuuteni pienellä maatilalla. Kerran pari vuodessa silloisen Karjapohjolan auto tuli hakemaan mullikoita viimeiselle matkalle. Seurasin aina ihmetellen, kuinka taitavasti Karjapohjolan pojat johdattelivat mullikat autoon. Nuo jukuripäät, joiden siirtämisessä karsinasta toiseen oli kova työ. Ammattimiehet osasivat tehtävänsä. Sonnin päähän pyöräytettiin talutusnaru, mutta ei sitä yritettykään taluttaa siitä. Mulli sai itse mennä edellä ja taluttaja tuli perässä ja myötäili. Eikä aikaakaan, kun eläin jo päätti mennä katsomaan, miltä karja-auto näyttää sisäpuolelta. Sinne se hävisi palatakseen ehkä joskus lauantaimakkarana takaisin.”
Yllä oleva lainaus, jolla kuvailin nykyaikaisen johtajan työtä, on vuonna 2006 tekemästäni Executive MBA -lopputyöstä. Työssä esittelin visiomatriisiksi nimeämääni organisaation kehittämiseen ja analysoimiseen rakennettua työkalua. Työkalulla, tai oikeammin työkalusarjalla, on ollut runsaasti käyttöä yritysten ja erilaisten järjestöjen toimintojen kehittämisprojekteissa. Merkittävä apu siitä oli, kun tein väitöskirjani suomalaisesta urheilujohtamisesta.
Meidän aikamme on suorittamisen ja tehokkuuden korostamisen aikaa. Meillä on kova tarve ja kiire tehdä näkyviä suorituksia, kuten organisaatiomuutoksia ja muita yritysjärjestelyjä tehokkuuden nimissä. Rakenteita on uusittava, jotta pysyisimme kilpailukykyisinä. Näin me uskottelemme ja jopa uskomme. Toki muutoksia tarvitaan, mutta hyvin usein muutokset pohjautuvat vaillinaiseen tai jopa olemattomaan analyysiin. Juuri se, missä ehkä eniten tarvitsemme muutosta, mutta jossa muutos on hyvin hidasta, on analysointi. Analysointi, joka auttaa meitä ymmärtämään tämän päivän työyhteisöjen luonnetta.
Muutoksesta ja myös muutosjohtamisesta on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Puhe on kuitenkin pääsääntöisesti ollut aika pinnallista eikä työelämässä tapahtuneen muutoksen syvällisyyttä ole oikein ymmärretty. Yritykset alalla kuin alalla ovat yhä enemmän asiantuntijaorganisaatioita. Työyhteisöinä ne ovat niin sosiologisesti kuin psykologisestikin aivan eri tavalla toimivia ja johdettavia kuin vielä 30 vuotta sitten. Pysyäkseen mukana nopeasti muuttuvassa maailmanmenossa yritykset tarvitsevat rakenteiden muutosten sijasta enemmän rakenteita ylittävää kanssakäymistä.
Yritykset pirstoutuvat yhä enemmän yhä erikoistuneempaa tietoa hallitseviin osastoihin. Valtaa ja vastuuta on jaettava enemmän, mutta samalla kokonaisuutta on pystyttävä koordinoimaan tehokkaasti. Muutama vuosikymmen sitten yritysjohtajan työ suuntautui hyvin paljon ulospäin. Tänään sen on suuntauduttava yhä enemmän sisäänpäin, rakentamaan sellaista johtamisjärjestelmää ja toimintamallia, jossa kaikki henkilöstössä oleva osaaminen ja luovuus saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Tämä työ on jatkuvaa analysointia ja kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa. Motivoitunut henkilöstö kyllä vie yritystä oikeaan suuntaan, vaikka johtaja ei ole sitä sinne kiskomassakaan – ainoastaan johdattelemassa. Se ero mullinkuljetukseen tässä on, että henkilöstö ei kulje teuraaksi, vaan entistä parempaan olotilaan.
Olen juuri aloittamassa Oulun yliopistossa tutkimusta pirstoutuneiden yhteisöjen johtamisesta ja haen tutkimiskohteiksi yrityksiä, järjestöjä ja julkisenhallinnon toimijoita. Mikäli Sinua kiinnostaa tulla mukaan, ota yhteys.
Tapani Hautamäki
tapani.hautamaki(at)flamo.fi
Puh. 040 7349 864