Marko Ahtisaari puhui eilen seminaarissa, jonka pyrkimyksenä oli herätellä keskustelua datataloudesta: onko se uhka vai mahdollisuus?
Ahtisaaren mukaan datatalous on ehdottomasti mahdollisuus. On kuitenkin asioita, joiden suhteen meidän pitää olla tarkkoina.
-Systeemeillä, joita olemme luoneet, on tahattomia seurauksia. Yksi niistä liittyy siihen, että suurin osa viestinnästämme pyörii alustoilla, jotka ovat mainosrahoitteisia.
Tämä ei Ahtisaaren mukaan ole mikään pieni ongelma.
-Kuka määrää, mikä viesti menee läpi? Iso osa maamme mainonnasta ja jopa politiikasta tapahtuu näillä alustoilla. Voisi sanoa, että demokratiamme on vuokramaalla.
Dataa ja materiaalia on tarjolla yhä enemmän. Ilmaisumme ei kuitenkaan uusien alustojen myötä laajene.
-Sosiaalisessa mediassa ihmiset ilmaisevat itseään tietyllä tavoin. Riippuvuus- ja huomiokoneet aiheuttavatkin hieman yllättäen ilmaisun kaventumista, Ahtisaari sanoo.
Alustat saattavat huomaamattamme vaikuttaa siihen, miten toimimme.
Helsingin Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana ja musiikkimiehenä tunnettu Ahtisaari tietää, että koneet tekevät jo taidettakin. Tekoälyn suhteen hän kehottaa olemaan avoimin mielin. Ahtisaaren mukaan ei pidä ajatella, että olisi olemassa inhimillisesti uniikkeja aloja, joita koneet eivät koskaan tulisi valtaamaan.
Digitalisaatio ei ole itseisarvo
Kun puhutaan datataloudesta, puhutaan hyödystä. Kenen datasta ja sen käyttömahdollisuuksista pitäisi hyötyä?
-Ihmisen itse, eikö niin?, kysyi Oulun yliopiston Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikön professori Satu Nätti, joka toi keskusteluun markkinoinnin tutkimuksen näkökulman.
-Digitalisaatio ei ole itseisarvo vaan yksi kanava arvon luonnille. Keskeistä on, pystyykö yritys tuottamaan asiakkaalle arvoa, todella linkittyä asiakkaan elämään.
Datataloudella on paikkansa, sillä Nätin mukaan asiakkaat ovat yhä erilaisempia ja moninaisuus tulee todennäköisesti vain kasvamaan.
Samoilla linjoilla oli VTT:n datapohjaisten ratkaisujen vetäjä, Vice President Janne Järvinen.
-Voisiko tulevaisuudessa olla olemassa dataoperaattori ikään kuin orkestroimassa työtä, auttamassa tiedon jalostamista käyttäjän ja eri alustojen välillä?
Tämä asettaa tietysti haasteita datan suojaamiselle, jonka kaikki puhujat nostivat esiin. Professori emeritus Jyrki Wallenius oli lisäksi huolissaan siitä, mihin koneiden operoimat suositusjärjestelmät voivat johtaa.
-Maailmankatsomuksemme kapenee, kun meille tarjotaan koko ajan vain lisää sitä, mistä olemme kiinnostuneet. Tämä on erityisen huolestuttavaa esimerkiksi uutisten kohdalla.
Wallenius oli myös sitä mieltä, että suosittelujärjestelmien pitäisi avata mahdollisuuksia myös uudelle, koskien vaikkapa elokuvia, ja algoritmeihin pitäisi pystyä koodaamaan myös moraalisia arvovalintoja, koskien esimerkiksi vastuullista sijoittamista.
-Tekoäly on kuin tuli: hyvä renki, mutta huono isäntä.
Datatalous-seminaarin järjestivät yhteistyössä Oulun yliopisto, Liikesivistysrahasto ja Martti Ahtisaari Instituutti. Seminaari oli samalla Liikesivistysrahaston Oulun 100-vuotisjuhlaseminaari. Yliopiston rehtori Jouko Niinimäki avasi tilaisuuden ja Liikesivistysrahaston toimitusjohtaja Johanna Vesterinen esitteli puheenvuorossaan rahaston sataa vuotta tulevaisuuden hyväksi. Rahasto tukee kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta.
Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen
Seminaariesitykset:
- Johanna Vesterinen, toimitusjohtaja, Liikesivistysrahasto: Liikesivistysrahasto 100 vuotta tulevaisuuden hyväksi
- Marko Ahtisaari, johtaja: Datatalous: mahdollisuus, utopia vai dystopia?
- Janne Järvinen, Vice President, VTT: Datatalouden vaikutukset ihmisen näkökulmasta
- Satu Nätti, professori, Oulun yliopisto: Datatalous ja asiakkuuden muuttuva luonne
- Jyrki Wallenius, professori emeritus, Aalto yliopisto: Teknologiset megatrendit ja niiden vaikutus yhteiskuntaan