Logistiikkapalveluita, toukotöitä ja arvon yhteisluontia

Muutama päivä ennen väitöstilaisuuttani tunsin rauhattomuutta. Tunnetta, joka saapuu aina keväisin ilmojen lämmetessä. Peruna oli nimittäin istuttamatta, vaikka ilmat olivat jo lämmenneet. Tilannetta vaikeutti käyntiin lähtemätön puutarhajyrsin, joka ei useista korjausyrityksistä huolimatta täyttänyt tarkoitustaan. Lopulta pohdin, kuinka keskeinen tuo kone kuitenkaan on lopputuloksen kannalta? Voisiko rauhallisemman mielen saavuttaa muilla keinoin? Kääntyi maa lapiollakin, ja lasteni kanssa saimme pussillisen perunoita maahan pari päivää ennen väitöstä. Mieli oli jo paljon seesteisempi.

Myös palvelujen johtamisessa tulisi ymmärtää toiminnan tosiasiallinen tarkoitus, eli kuka kokee ja luo palvelun arvon ja millä tavalla? Oma tutkimukseni käsittelee terveydenhuollon logistisia tukipalveluita, joihin kuuluvat hoitotarvikejakelu, lääkejakelu, välinehuolto, apuvälinepalvelu, pyykkipalvelu, ravintohuolto ja kuljetukset. Oulun yliopistollisessa sairaalassa näiden palveluiden läpi kulkevien materiaalien ostohinta on vuosittain yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.

Väitöskirjassani tunnistetaan hoitohenkilökunnan korostunut rooli terveydenhuollon logistiikan käyttäjinä. He kokevat kyseisen palvelun arvoa ja toimivat myös osaltaan arvonluojina. Parhaimmillaan hoitajat löytävät tarvitsemansa tuotteet helposti ja voivat luottaa, että kaikkea on aina saatavilla. Tällä on vaikutusta hoitajien turvallisuudentunteeseen, mielialoihin ja viihtyisyyteen. Jos kaikki toimii hyvin, ei palvelun olemassaoloa edes kunnolla huomaa. Hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhönsä ja tämä heijastuu myös potilaan kokemuksiin.

Terveydenhuollon logistiikan arvo korostuukin erityisesti häiriötilanteissa, kun jotakin tuotetta ei olekaan käytettävissä sitä tarvittaessa. Tällaisia tilanteita voi tulla normaalioloissa ja nyt poikkeusolojen aikana, jolloin terveydenhuollon logistiikan arvo heijastuu päivittäin tiedotusvälineistä.

Arvon kokemisen lisäksi hoitohenkilökunta myös tekee monia logistisia työtehtäviä. Kuitenkin OYS:n selvityksen mukaan työnsä hyvin hallitseva hyllyttäjä tekee kolmen hoitajan työpanoksen verran terveydenhuollon logistiikkaan liittyviä tehtäviä. Tämän voi havainnoida myös taloudellisilla mittareilla. Sen vuoksi sairaalan johdon kannattaa huomioida tarve lisätä logistiikan henkilöresurssien määrää, koska siten sairaala voi samanaikaisesti lisätä kustannustehokkuutta ja parantaa palveluaan.

Näiden logististen työtehtävien määritteleminen voi olla vaikeaa haastavassa ja muuttuvassa sairaalaympäristössä. Tässä tarvitaan yhteistyötä ja työn resilienssiä. Logistiikkapalvelun työntekijät ja hoitajat hyötyvät toistensa työn ymmärtämisestä ja niihin mukautumisesta järkevän työnjaon avulla. 
Työtehtäviä siis täytyy suunnitella yhdessä. Silloin puhutaan arvon yhteisluonnista. Se voi olla vaikeaa organisaatioille, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä yhdessä rinnakkain, mutta kuitenkin hyvin erillään. Tarvitaan siis jonkinlainen sysäys, joka väitöskirjassani esiteltävässä tapauksessa on varaston muutto sairaalan alakerrasta eri rakennukseen toiselle puolelle kaupunkia. Enää ei voinut kipaista tavaroita kellarista, vaan muutos pakotti suunnittelemaan logistisen prosessit ja palvelut huolellisesti. Ja näin sairaalassa toimittiin – yhteisiä palavereja oli enemmän kuin koskaan ennen. Siten tilanne lisäsi arvon yhteisluontia, eli vähän paradoksaalisesti lisääntynyt välimatka toi ihmisiä lähemmäksi toisiaan.

Lopputuloksena logistiset tukipalvelut toimivat aiempaa paremmin. Siten arvon yhteisluonti ja ymmärrys logistiikasta keskeisenä osana terveyspalvelujen kokonaisuutta auttavat sairaaloita, terveyskeskuksia, kuntia, kuntayhtymiä ja kokonaisia terveydenhuoltojärjestelmiä kehittymään kustannustehokkaammiksi ja paremmaksi käyttäjilleen – eli potilaille.

Ja se tuo mielenrauhaa meille kaikille. Vähän kuten yhdessä istutettujen perunoiden hiljalleen maasta kohoavat varretkin tekevät.

Aurinkoista kesää toivottaen

Timo Pohjosenperä, KTM (väit.)
Timo Pohjosenperän väitöskirja tarkastettiin 28.5.2020 etäyhteyksin. Vastaväittäjänä toimi professori Jan de Vries Groningenin yliopistosta. Väitöskirja ”Value co-creation in health care logistics services” on luettavissa Oulun yliopiston verkkosivuilla 

P.S. Myydään paljon käytetty puutarhajyrsin, joka ei jyrsi puutarhaa.