Suomessa syntyy vuodessa liki 5000 startup-käsitteen alle sopivaa yritystä. Näistä viitisen prosenttia yltää kolmessa vuodessa kunnon kasvuun. Viime vuonna Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti kasvoi 8,3 prosenttia 1,8 miljardiin euroon. FiHTAn mukaan terveysteknologia vastaa jo noin puolesta maamme teknologian viennistä. Kaikesta Suomessa tuotetusta terveysteknologiasta vientiin menee 95 prosenttia. [1].
Samaan aikaan voidaan huomata, että koko terveydenhuoltosektori on kovan muutospaineen alla johtuen kasvavista kustannuksista [2]. Terveydenhoidon budjettirajoitteet ja kasvavat kustannukset ovat pakottaneet sekä yksityiset että julkiset toimijat radikaaleihin muutoksiin, jotka pyrkivät sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja kotihoitoon sekä ohjatusta osallistaviin terveydenhuollon palveluihin.
Digitalisaatio, esim. mobiilisuus, langattomuus, 5G verkkoteknologiat, virtuaaliset kommunikointiratkaisut, laitteiden tarkkuus ja pieneneminen, sensori-integraatio, data-analytiikka, päätöksentekojärjestelmät sekä robotiikan tuleminen ovat kaikki ICT-ratkaisuihin pohjautuvia keinoja terveydenhuollon muutoksen edistämiseksi. Datan hyötykäyttö esimerkiksi Kannasta [3] tai ihmisten itse keräämänä ja tulevaisuudessa eri sektoreilta kuten pankki- tai ostosdatoista, voidaan niin ikään nähdä uutena mahdollisuutena entistä yksilöllisempien ja tehokkaampien terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien rakentamiseksi.
Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan sitä, että palvelut pyrkivät muuttamaan ihmisten käyttäytymistä niin, että osa kroonisten sairauksien syntymisestä voitaisiin osittain tai kokonaan estää. Tähän liittyy nopeasti yleistyvien älykkäiden valmennusratkaisujen ohella myös riskien tunnistaminen sekä ongelmien ennakointi, esimerkiksi älykkäät kotidiagnostiikkalaitteet sekä hoitoon ohjaukset jo varhaisessa vaiheessa, jolloin vaikkapa syövän tai sydän- ja verisuonisairauksien hoitaminen on sekä terveydenhuollolle että ihmisille itselleen edullisempaa kuin tapauksissa, joissa sairaus on jo ehtinyt pidemmälle.
Kustannussäästöistä johtuen sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito pyrkivät siihen, että lääkäripalveluja käytettäisiin vähemmän, ihmiset ohjattaisiin älykkäiden hoitoonohjausjärjestelmien ja kotidiagnostiikan ja saadun datan avulla sille ammattilaiselle, josta heille on kussakin tapauksessa eniten hyötyä. Jos jokin ongelma, kuten esimerkiksi astma ilmenee, henkilölle annetaan mittari, jolla hän voi itse seurata tilannetta kotona. Lääkäri voi vaihtaa lääkitystä tai antaa ohjeita sairauden kanssa elämiseen saadun datan pohjalta.
Leikkaushoidon sijasta pyritään löytämään vaihtoehtoisia hoitomuotoja, mutta jos leikkauksiin joudutaan, tavoite on, että sairaalassa ollaan hyvin lyhyen aikaa. Leikkaukseen valmistautuminen, sairaalassa olo ja kotimittaukset ja diagnostiikka sujuvat mobiilisten hoitoa tukevien sovellusten avulla, jotka mahdollistavat keskustelun etälääkärin tai hoitajien kanssa tarvittaessa. Yhä suuremman osan leikkauksista hoitavat tulevaisuudessa robotit, joita kirurgi ohjaa tai valvoo. Leikkausroboteilla pystytään entistä täsmällisimpiin ja nopeammin paraneviin leikkaushoitoihin. Nopea kotiin pääsy edellyttää etäkuntoutussovelluksia, kotimittaamista sekä mahdollisuutta olla yhteydessä lääkäriin ja hoitajaan tarvittaessa.
Yritysten näkökulmasta terveydenhuolto muutoksineen on haastava toimintakenttä. Tämä johtuu monenkirjavista potilastietojärjestelmistä ja muista terveydenhuollon ratkaisuista. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa yrityksen on integroitava ratkaisunsa sekä ESKO-, CGI:n että Tiedon järjestelmiin. Jokaisella sairaalalla ja yksityisellä terveydenhuollon toimijalla on erilainen potilastietojärjestelmä ja erilaiset sovellukset. Samaan aikaan, kun hyvinvointipuolella tarjottavien sovellusten ja laitteiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti [4], standardit tai niiden hyötykäyttö eivät ole pysyneet kasvun vauhdissa. Tämä on luonut tilanteen, jossa datan käyttö eri sovellusten, laitteiden ja sairaaloiden välillä voi olla hyvin haastavaa. Kanta- ja Omakanta-ratkaisut [5] tuovat Suomessa vähän valoa tähän pimeyteen, mutta eivät silti vielä ratkaise datan siirrettävyyden ongelmaa, johon oman esteensä tuovat myös tiukat tietosuojasäännökset.
Potilaan tai yksilön näkökulmasta tulevaisuuden palvelut tulisi rakentaa käyttäjäkeskeisesti niin, että ne näyttäytyvät käyttäjälle yhteen toimivana kokonaisratkaisuina siitä huolimatta, että niiden taustalla olisi kymmeniä eri toimijoita. Periaatteessa osa rajoittavista tietosuoja säännöksistä voitaisiin kiertää sillä, että ihmisille annettaisiin mahdollisuus jakaa omaa dataansa parempien terveydenhuollon palveluiden rakentamiseksi.
Yhtenäisten uusien terveydenhuollon palveluiden rakentaminen edellyttää toiminnan muutosta sekä yrityksiltä että terveydenhuollon toimijoilta. Viimeksi mainituilta se edellyttää kulttuurin muutosta, jossa lääkärit ja hoitajat osallistuvat entistä enemmän yhteiskehittämiseen ja jossa he ideoivat ja kehittävät ratkaisut yhdessä yritysten kanssa. Sairaaloilta se edellyttää, että yhteiskehittäminen integroidaan sairaalan innovaatio- ja palautejärjestelmään niin, että potilaita pyritään entistä enemmän osallistamaan myös tulevaisuuden terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen. Yrityksille toiminnan muutos tarkoittaa liiketoimintaa yhteisenä ekosysteeminä, jossa on mukana sekä isoja että pieniä toimijoita.
Tulevaisuuden Connected health -palvelut ovat kokonaisratkaisuja, jotka pohjautuvat erilaiseen dataan ja jotka on rakennettu digitaalisin keinoin tiiviissä yhteistyössä sekä yritysten että terveydenhuollon ammatilaisten kanssa.
Minna Pikkarainen
Professori, Connected Health
Viitteet
[1] http://www.kauppalehti.fi/uutiset/terveysteknologian-vienti-rikkoi-ennatyksia/AjFvuGRg