Aiemmin tänä vuonna tehty haastattelu AMBA:n Andrew Main Wilsonin ja AACSB:in Daniel LeClairin kesken toi esiin kolme asiaa, jotka ovat MBA-koulutuksen tärkeitä kehittämiskohteita: monimuoto-opetus, globaali kansalaisuus ja edullisuus.
Monimuoto-opetuksen lisääntyminen MBA-ohjelmissa tarkoittaa, että verkko-opetusta tarjotaan enemmän lähiopetuksen ja omatoimisen lukemisen rinnalla. Monimuoto-opetukseen voi sisältyä videoluentoja, case-työskentelyä, ryhmäoppimista, esitysten ja videoiden tekemistä oppimistehtävinä sekä julkaisemista jollakin sovitulla alustalla. Tämä on eittämättä mielekkäältä kuulostavaa ja luonnollinen kehityssuunta digitalisoituvassa toimintaympäristössämme.
Toinen haastattelussa esiin noussut kehityskohde on globaali kansalaisuus. Siihen sisältyy muun muassa huoli siitä, millaisen jäljen kukin jättää toiminnastaan globaalisti. Kauppakorkeakoulun kannalta ajattelussa on ilmeinen kannuste aidosti kansainvälisen oppimisympäristön tuomiseksi opiskelijoiden ulottuville, kuten ulkomaan opintojaksot, vaihto-opiskelu ja kansainväliset verkko-oppimisympäristöt. Erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ohella näkökulma sisältää myös, että yrityksen liike- ja muulla toiminnalla on kansainvälinen vaikutus. Tehdyt valinnat vaikuttavat globaalin kehityksen puitteessa paljon laajemmin kuin vain lähialueella – ovatko vaikutukset kestävän kehityksen periaatteen mukaisia vai sille vastakkaisia?
Kolmanneksi kehittämiskohteeksi haastattelussa nostettiin esiin koulutuksen edullisuus – tai saatavuus ja saavutettavuus. Kauppakorkeakoulujen tulee huolehtia siitä, ettei MBA-ohjelmia rakenneta ajallisesti ja kustannuksellisesti liian massiivisiksi. Työn ohessa suoritettuna opiskelukuorma voi kasvaa isoksi ja kustannukset koitua ajallisesti ja rahallisesti suuriksi. MBA-koulutusten tulee toisin sanoen olla saavutettavissa ja saatavissa paikallisesti sellaiseen hintaan ja sellaisessa kokoonpanossa, että ne palvelevat kohderyhmää mahdollisimman tehokkaasti laadusta tinkimättä. Avuksi tässä tulevat muun muassa monimuoto-opetuksen hintojen nousua ja luokkahuoneopetusajan käyttöä hillitsevät vaikutukset.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa mainitut kehityskohteet ovat jo saaneet näkyvää vastakaikua. Verkko-opetuksen kehittämiseen panostetaan EMBA-koulutuksessa ja vaikka sitä ollaan lähiaikoina lisäämässä, niin lähiopetuksesta ei haluta luopua. Globaalin kansalaisuuden ajattelu kasvaa muun muassa kansainvälisten maisteriohjelmien kanssa tehtävän yhteistyön kautta, samoin kuin vastuullisen liiketoiminnan opetussisältöjen ja verkostojen myötä.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun EMBA-ohjelma on pitkään ollut hinta-laatusuhteeltaan erinomainen moniin muihin verrattuna. Koulutuksen kansainvälinen AACSB-akkreditointi nosti laatua, mutta ei kustannuksia. Asiakkamme ovat tämän selvästi huomanneet.
Antti Kauppila
Antti Kauppila on liikkeenjohdon koulutuksen ohjelmajohtaja Oulu yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutissa