Digitalisaation mukanaan tuoma taloudellinen ja yhteiskunnallinen murros tapahtuu hurjaa vauhtia juuri nyt. Kiihtyvällä tahdilla tulevat uudet teknologiat muuttavat elinympäristöämme jatkuvasti aiheuttaen sekä yksilöille että yrityksille vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana. Tällä hetkellä kenties voimakkaimmat teknologiset muutosajurit ovat asioiden ja esineiden internet (IoT), massadata, 5G:n mahdollistama tehokas langaton tiedonsiirto ja viimeisimpänä muttei suinkaan pahnanpohjimmaisena tekoäly, AI.
Kaikesta on tulossa älykästä; älypuhelimet sovelluksineen ovat jo arkipäivää, lisäksi puhutaan älykodeista, älykkäistä tehtaista, älykkäistä sairaaloista ja jopa älykkäistä kaupungeista. Tekoälyn positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin ladataan huimia odotuksia. Tekesin arvion mukaan tekoälyn laajamittainen soveltaminen yhteiskunnassa voi kaksinkertaistaa Suomen bruttokansantuotteen kasvun mm. yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla. Epäilemättä myös tekoälyn suhteen tullaan näkemään jo tutuksi käynyt kehityskulku. Odotukset osoittautuvat yltiöoptimistisiksi lyhyellä aikavälillä, johtuen suurelta osin taloudellisten toimijoiden (yksilöt, yritykset, julkisen sektorin toimijat) sisäänrakennetusta hitaudesta sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Tästä huolimatta pitkällä tähtäimellä tekoälyn yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan suuremmat kuin osaamme tällä hetkellä edes arvioida.
Nyt on kuitenkin jo nähtävillä muutamia tekoälyn pitkän aikavälin vaikutuksia, jotka tuovat taloudellisen hyödyn lisäksi suuria yhteiskunnallisia haasteita. Yksi siteeratuimmista vaikutuksista on työpaikkojen laajamittainen häviäminen globaalilla tasolla. Oxfordin yliopiston tutkijoiden Michael Osbornen ja Carl Freyn tutkimuksen mukaan 47 % nykyisistä työpaikoista seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Samankaltaiseen arvioon on päätynyt mm. palkittu tutkija Moshe Vardi, jonka arvio tulevaisuudesta on jopa hieman rajumpi. Hänen mukaansa tekoäly vie jopa puolet maailman työpaikoista tulevan 30 vuoden aikana.
Pääasiassa häviävät työt ovat matala- ja keskipalkkaisia valmistamisen ja palveluiden tehtäviä, jotka ovat jo lähitulevaisuudessa korvattavissa roboteilla. Tämä puolestaan johtaa tuottavuuden ja voittojen kasvuun toimialoilla, jotka pystyvät hyödyntämään keinoälyä, ja suuriin vaikeuksiin niille yrityksille, jotka eivät voi tai halua seurata teknologista kehitystä. Scientific Americanin julkaiseman artikkelin "Will Democracy Survive Big Data and Artificial Intelligence?" mukaan tapa, miten yhteiskuntamme ja taloutemme tulevat organisoitumaan muuttuvat perusteellisesti, ja jopa 40 % maailman 500 suurimmasta yrityksestä tulee häviämään. Korkeapalkka-alatkaan eivät ole immuuneja tälle kehitykselle. Forbesin (2017) mukaan tulevaisuudessa robotit tulevat hoitamaan suuren osan sairaaloissa tehdyistä leikkauksista. Onpahan pohjoismaisessa pörssiyhtiössäkin jo nimitetty Alicia-niminen tekoäly yhden yksikön johtoryhmään!
Yhteiskunnan tasolla tulisikin muokata koulutusjärjestelmää siten, että sillä kyetään vastaamaan tulevaisuuden työn kysyntään. Empatia ja asioiden monialainen hallinta ovat tulevaisuuden työelämän keskeisimpiä taitoja. Merkittävä osa tulevaisuuden työpaikoista tuleekin liittymään ihmisten kohtaamiseen, auttamiseen ja tukemiseen, kuten esimerkiksi lääkärit ja opettajat. Heidänkin tehtävänkuvansa tulevat kuitenkin muuttumaan merkittävästi. Tulevaisuuden lääkäri onkin robottien korvaaman kirurgin sijaan henkilö, joka tarjoaa kokonaisvaltaista ja henkilökohtaisten tarpeiden mukaista terveyteen liittyvää tukea yksilöille lähes koko elinkaaren ajan. Iso yteiskunnallinen haaste liittyy myös siihen, että jatkossa työtä ei enää voida pitää normaalielämään kuuluvana itseisarvona.
Tekoälykkäässä tulevaisuudessa pärjääjiä ovat ne valtiot, jotka kykenevät löytämään älykkäällä tavalla tasapainon yritysten, julkisen sektorin ja kansalaisten osaamisen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tämä edellyttää voimakkaasti verkostoituneita ajattelu- ja toimintamalleja sekä älykkään ja kansalaisia osallistavan monimuotoisen informaatio-, innovaatio-, tuotanto- ja palveluekosysteemin rakentamista.
Miten tämä temppu tehdään - siinäpä meille kaikille valtavan, tai näin oululaisittain älyttömän suuri haaste.
Timo Koivumäki, Professori, digitaalinen palveluliiketoiminta
Martti Ahtisaari Instituutti, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja VTT
